Mikael Agricolanpäivänä, Elias Lönnrotin syntymäpäivänä Paikkarintorpantuki r.y. kävi Lönnrotin haudalla jättämässä kukkatervehdyksen. Kuvassa Elina Selinheimo, Risto Piekka, Carita Rosenberg-Wolff ja Simo Soininen.

EUROOPAN KOMISSIO ON MYÖNTÄNYT EUROOPAN KULTTUURIPERINTÖTUNNUKSEN KALEVALALLE

ARVONOSOITUS

Kansalliseepoksemme Kalevala on saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen. Tunnustus on erityisen merkittävä, koska muita eepoksia ei ole eikä ole ollut tunnustuksen saaneiden joukossa. Kalevalahan on järjestyksessä kahdeksas tunnustetusta länsimaisesta kansalliseepoksesta. Se on myös yksi harvoista aineettomista kohteista, sillä valtaosa tunnustukseen saajista on ollut mm museoita tai muistomerkkejä. Yhtensä tunnustuksia on myönnetty aloitusvuodesta 2013 lähtien 67. Myöntöperusteluiden mielenkiintoisimpana tunnustuksena pidän seuraavaa kohtaa:
”myönnettiin Kalevalalle ajassa elävänä eepoksena”. Tottahan tämä on! Sen lisäksi, että ilmestyessään se synnytti suomalaisuuden, kansallistunteen ja omanarvontunteen se ollut siitä lähtien jatkuva innoittaja mm. tieteille, taiteille, kirjallisuudelle, säveltaiteelle, teatterille
tanssitaiteelle ja arkkitehtuurille.

Turhaan Kalevala ei ole osa maailmankirjallisuutta ja keskeisin oman kulttuurimme monumentti.
Kuluvaa vuotta vietetään ns uuden Kalevalan 175 vuotisjuhlana. Tänä aikana kirjaa on painettu lähes kaksi miljoonaa kappaletta Suomessa ja vieraskieliset tämän päälle. Tämäkin osoittaa kirjan elävän ajassa. Kaiketi on myös niin, että jokainen sukupolvi rakentaa siitä oman mielikuvansa. Taide on tästä kaiketi selkein osoitus, mutta myös tutkiva kirjallisuus.
Kalevalaa pidetään vähän hankalana ja vaikeana lukea ja kaikin osin ymmärrettävänäkin.Tätä estettä on aktiivisesti aikojen saatossa pyritty monin tavoin helpottamaan. Mainio opas Kalevalan lukemiseksi on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemä painos vuodelta 2020. Siinä on itse Kalevalan runojen lisäksi esitelty sen henkilöt ja laadittu opas sen lukemiseen.

Minulla on näppituntuma, että kiinnostus Elias Lönnrotin elämäntyöhön olisi viriämässä. Pidän esimerkkinä viime kesän opastuksiani Paikkarin torpalla. Teatteriesitysten ja Sampojuhlien yhteydessä pidetyt opastukset olivat ylen suosittuja. Sama oli todettavissa Lohjalla ja Sammatissa pidetyissä Kalevala-juhlissa. Molemmissa ”tupa oli täynnä” aktiivisia osallistujia. Toivottavasti arvioni on oikea.

Kalevalan saaman merkittävän tunnustuksen ajankohta oli onnellinen sattuma. Juuri olimme Suomessa juhlineen liputuksineen suomen kielen päivää 09.04. Se on samalla kunnianosoitus niin Mikael Agricolalle kuin Elias Lönnrotille. Päivähän on Eliaksen syntymäpäivä.

Länsi-Uusimaa 17.04.2024

Risto Piekka
Paikkarin torpan tuki ry:n
puheenjohtaja

Paikkarin torppa on Kalevala-eepoksen kokoajan Elias Lönnrotin  (1802-1884) syntymäkoti. Torpan rakensi Lönnrotin räätäli-isä noin vuonna 1800. Torppaan kuului aluksi vain tupa, myöhemmin rakennettiin eteinen ja kamari. Kamarissa näkyy Elias Lönnrotin tekemiä ja käyttämiä esineitä, mm hänen kanteleensa, kirjahyllynsä ja kirjoitustelineensä.

 

Torppa sijaitsee kauniin Valkjärven rannassa ja ympäristöä on hoidettu niin että se näyttää samanlaiselta kuin Lönnrotin aikana. Pihapiirin läheisyydessä sijaitsee Miinan mökki. Miina Lönnrot oli Eliaksen veljentytär, joka hoiti hänen talouttaan. Nykyään Miinan mökki toimii kesäkahvilana. Kuva:Livady